Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuollon käynneillä hevoselle tehdään perusteellinen yleistutkimus, eli kliininen terveydentarkastus. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on paras hoito.

Rokotukset

Rokotuksilla tähdätään influenssaepidemioiden hallintaan. Yksilötasolla rokotus lieventää sairauden oireita, kestoa ja kunnon heikentymistä sairauden seurauksena. Tärkeimpänä tekijänä on laumaimmuniteetti, joka toimiakseen vaatii vähintään n. 70 % populaation rokottamisen. Tällöin se suojaa rokottamattomiakin, sillä yleisesti rokotetut eivät eritä virusta eteenpäin. Rokotteen myötä hevonen saa viruksen torjumiseen vaadittavat vasta-aineet.
Tetanusrokotteen eli jäykkäkouristusrokotteen ylläpito on ”halpa” henkivakuutus hevosellesi jäykkäkouristusta vastaan.
Tiineiden tammojen ja niiden yhteydessä olevien hevosten rokotus hevosten herpesvirusta vastaan on suositeltavaa.
Lue lisää Rokotussuositukset

Hammashuolto

Aikuiselle hevoselle hammashuolto suositellaan tehtäväksi vähintään vuoden välein. Jossain tapauksissa joudutaan eläinlääkärin suosituksesta raspausten väliä lyhentämään. Raspauksen yhteydessä eläinlääkäri tekee hevoselle perusteellisen yleistutkimuksen eli terveystarkastuksen, tutkii suun ja tarkistaa purennan.
Yleensä kaikki hevoset rauhoitetaan raspausta varten.

Hevosen hampaiden purupinta kuluu tasaisesti kun hevonen syö. Hevosen yläleuka on alaleukaa leveämpi jolloin yläleuan hammasrivi kuluu vähemmän ulkoreunalta ja alaleuan hammasrivi kuluu vähemmän sisäreunalta johtaen siihen että hevoselle muodostuu piikkejä eli hampaiden reunojen terävöitymistä, joka hoitamattomana voi aiheuttaa limakalvo vauriota ja kipua. Jos suun tutkimuksessa havaitaan hammaslohkeamia tai hammasjuuritulehdus, tehdään jatkotutkimuksena usein hampaiden röntgenkuvaus, jossa hammasjuurien tilanne nähdään.
Hevonen oireilee vaihtelevasti hammasongelmissa.
Lue lisää Hevosen hammashoito

hevonen hammas raspaus

Ulostenäytetutkimukset ja loishäätösuunnitelmat

Ulostenäytetutkimus sisäloisten varalta suositellaan tehtäväksi erityisesti keväällä, huhti-toukokuussa, ennen laidunkauden alkua. Ulostenäytetutkimukset tehdään nykyään nk. McMaster menetelmällä, jossa ulostenäytteestä lasketaan madonmunien lukumäärä, fecal egg count (FEC). Menetelmällä saadaan selville hevoskohtainen EPG-arvo (eggs per gram), joka kuvaa madonmunien määrää grammassa ulostetta.  EPG arvon ylittäessä 200, suositellaan hevosen madottamista. Jotta tallin yksittäisten hevosten loistilanteesta saataisiin oikea kuva, tulisi tutkimuksia tehdä alkuvaiheessa puolen vuoden välein kolmesti.

Ajatuksena on kohdistaa loishäätö niihin yksilöihin, joilla on sisäloisongelma. Tutkimuksissa on todettu, että n. 20-30% hevosista kantaa suurimman loistaakan ja  toimivat näin ollen muiden hevosten tartuntalähteenä. Ulostenäytetutkimuksen avulla voidaan jokaisen hevospopulaation loisesiintyvyydet määrittää ja kohdistaa loishäätö ”ongelmahevosiin”.
1-2 viikkoa loishäädöstä suoritetulla ulostenäytetutkimuksella saadaan selville esiintyykö tallin hevosilla loislääkeresistenssiä, tarkoittaen loisia jotka eivät vastaa normaalisti annettuihin matolääkkeisiin.

Halutessasi teemme klinikalla loishäätösuunnitelman tallille ulostenäytetutkimuksien jälkeen veloituksetta kun koko talli tutkitaan.

Näytteenottoohjeet:
Näytetutkimus tulisi tehdä aina mahdollisimman tuoreesta näytteestä. Näyte otetaan joko suoraan peräsuolesta, tai heti ulostamisen jälkeen maasta, jotta uloste ei ehdi kontaminoitua ympäristöstä peräisin olevilla eliöillä.
Näytemääräksi riittää minigrip pussillisen verran ulostetta. Näyte voidaan ottaa kertakäyttökäsineeseen tai sulkijalla varustettuun muovipussiin. Näytepussi merkitään hevosen tiedoilla. Ryhmänäytteet eivät ole suositeltavia.
Jos näytettä ei voida tutkia välittömästi, tulisi se säilyttää jääkaappilämpötilassa. Näytteen jäätymistä tulisi välttää. Viileässä säilytetty näyte säilyy, mutta lämpimässä säilytetty näyte, voi johtaa munien kuoriutumiseen alle vuorokaudessa, jolloin näytettä ei voida enää tutkia luotettavasti madonmunien varalta.