Herpesvirus

Hevosilla voi aiheuttaa sairautta 5 eri herpesvirusmuotoa josta merkittävimmät taudinaiheuttajat yleisesti ovat EHV1 ja EHV4 (Equine herpesvirus 1) ja (Equine hepesvirus 4). Herpesvirustartunta (EHV1 muoto) voi aiheuttaa  tiineille tammoille luomista ja nuorille hevosille  hengitystiesairauksia. EHV1;sta  esintyy myös aika ajoin neurologista muotoa; aiheuttaen myeloenkefalopatia, joka pahimmassa tapauksessa on kuolemaan johtava.

Miten hevonen saa tartunnan

Herpesvirus tarttuu pääsääntöisesti pisaratartuntana hengitysteitse tai sieraineritteen kontaktin kautta. Virus erittyy aerosoleina ympäristöön ja kulkeutuu ilmateitse suoraan tai välillisesti esim. ihmisten vaatteiden ja tarvikkeiden ym. kautta hevoseen. Herpesviruksesta aiheutunut abortoitunut sikiö ja sen istukka on myös voimakkaasti virusta levittävää materiaalia. Taudin itämisaika vaihtelee 2 päivästä 10 päivään, jolloin hevonen voi sairastua vasta 10 päivän kuluttua saatuaan tartunnan.

Oireet

Hevosilla on yleisimpinä oireina hengitystietulehdusoireita, kuten sierainvuotoa, yskää ja yleisoireita kuten kuumetta, syömättömyyttä ja takajalkojen turvottelua. EHV-1 neurologinen muoto aiheuttaa eri vakavuusasteisia neurologisia puutteita, jotka usein johtavat takajalkojen heikkouteen nk. ataksiaan ja joskus harvinaisesti takajalkojen tai jopa kaikkien jalkojen halvaantumiseen, jolloin hevosen lopetus usein on välttämätöntä. Tiineillä tammoilla herpesvirustartunta voi johtaa varsan abortointiin eli luomiseen.
Lievissä tartunnoissa hevosilla häviää oireet 1-2 viikon kuluessa.

Miten toimia jos tallilla on  todettu tai epäillään herpesvirustartunta?

Mikäli tallissa on kuumeisia hevosia, joilla epäillään tarttuvaa tautia kuten esim. herpesvirustartuntaa, tulisi hevosliikenne tallista ja talliin pysähtyä, eli talli laitettaisiin ns. ”karanteeniin”. Sairaat hevoset olisi hyvä eristää jos mahdollista jotta tartunta ei leviä tallissa muihin yksilöihin. Samalla tallissa vierailevien ihmisten ei tulisi vierailla muilla talleilla, jotta tartunta ei leviä ihmisen välityksellä.
Tämä tarkoittaa että vaikkakin tallissa olisi kliinisesti terveitä hevosia, ei niiden kanssa tulisi lähteä kilpailuihin tai muihin hevos-tapahtumiin tai toiselle tallille, kunnes hevoset ovat kaikki tallissa terveitä.
Koko tallin väelle sairaustapauksista tulisi tiedottaa jotta ihmiset tiedostaisivat vaaran ja ei epätietoisina siirtyessä seuraavalle tallille vie tartuntaa mukanaan. Myös alueen muille talleille olisi suositeltavaa ilmoittaa sairaustapauksesta tai epäilystä jolloin epidemian leviämiseltä voisi välttyä.
Viimeisen hevosen toipumisesta tulisi kulua vähintään 2 viikkoa ennen kuin tallin hevosia saisi viedä tallista muualle, jotta vältyttäisiin tartunnan leviämiseltä.

Miten herpesvirus tartunta varmistetaan

Herpesvirusinfektio aiheuttaa hevosella kohonneet vasta-ainepitoisuudet niin kutsutussa pariseeruminäytteessä, joka otetaan 10-14 vrk välein.
Nykyisillä PCR tutkimuksilla voi akuutisti sairastuneista saada sieraineritteestä eristettyä viruksen dna:ta eli genomia, jolla tartunta varmistuisi nopeammin, mutta jos dna:ta ei todeta on vasta-ainetestit usein suositeltavia tartunnan pois sulkemiseksi.

Virustartuntaan sairastunut hevonen tarvitsee oireiden mukaista tukihoitoa joka määrittyy hevosen kunnon mukaan. Mikäli hevosesi yleisvointi heikkenee ja sillä on kuumetta suosittelemme ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin.

Miten herpesviroosia vastaan suojaudutaan

Siitostammoja suositellaan ehdottomasti rokotettavaksi herpesviroosia vastaan. Rokotussuosituksissa lisää informaatiota sivujemme kohdasta rokotussuositukset. Rokotussuoja ei ole 100% yksilölle ja rokotussuojan kesto on valitettavan lyhyt (3 kk-6 kk), mutta se vähentää riskiä että tartunnan saaneesta yksilöstä erittyy edelleen toiseen hevoseen virusta. Myös oireet tartunnassa ovat usein lievempiä. Jo sairastuneita hevosia ei sairaana rokoteta.
Siitostammoilla tulisi olla omat tilat johon ei  tuoda nuoria hevosia tai kilpailuissa käyviä yksilöitä, jotta vältyttäisiin mahdolliselta tartunnalta. Jos tammalaumassa ilmenee luominen, tulisi tämä tamma eristää muista ja abortoitu varsa tulisi pakata hygieenisesti ja lähettää tutkittavaksi. Hygieeniset toimintatavat tulisi muistaa sillä istukka, kohdun eritteet ovat kaikki infektiivistä materiaalia. Karsinan desinfektio on myös suositeltavaa. Tähän soveltuu esim. Virkon S.
Hevosille jää usein nk. latentti infektio, jolloin esim. stressi voi laukaista viruksen aktivoitumisen uudestaan ja hevonen voi erittää uudestaan virusta ympäristöönsä. Nämä tapaukset ovat erittäin hankalia koska hevosilla ei välttämättä ole itsellään kliinisiä oireita vaikkakin ne erittävät virusta ympärilleen.

ARTIKKELIN KIRJOITTANUT ELL JOHANNA KOPONEN; ELÄINKLINIKKA ANIVET, TURKU