Hevosen näkökyky; miten hevonen näkee?

Hevosen näkö on tarkoitettu havaitsemaan nopeat liikkeet lähes tulkoon 360°.

Silmän eri osien tehtäviä;

  • Sidekalvo (valkoinen osa) luomien sisäpinnassa, levittää kyynelnestettä vilkkuluomen  avulla sarveiskalvolle.
  • Sarveiskalvo hajoittaa valon ja suojaa silmää.
  • Etukammio on kammionesteen täyttämä, rajoittuu linssiin ja värikalvoon eli iirikseen.
  • Linssi eli mykiö suuntaa valosäteet  verkkokalvolle ja tieto kulkee näköhermoa pitkin aivoihin, joissa kuva muodostuu.
  • Iriksen eli värikalvon reunassa sijaitsevat pigmenttikeräset suojaavat verkkokalvoa ja silmää liialliselta valolta ja samalla ne voivat pupillin supistuessa maksimaalisesti tukkia keskiosan niin että muodostuu kaksi pupillia. Hevosen pupilli laajenee ja supistuu paljon enemmän kuin ihmisellä.
  • Linssin kiinnikkeet ovat pieniä lihasjänteitä, jotka pitävät linssin paikallaan. Lihakset liikuttavat linssiä joko litteämmäksi tai pyöreämmäksi, jolloin näkökenttää tarkennetaan lähelle tai kauas.
  • Takakammiossa lasiainen, joka on geelimäinen, läpinäkyvä massa. Tämän avulla silmän muoto ylläpidetään. Kun tässä tulee muutoksia voi hevosesta tulla kauko- tai likinäköinen
  • Verkkokalvo eli retina, on se osa, jossa ne solut sijaitsevat, jotka välittävät valo- ja väritiedot näköhermoon ja aivoihin kuvan muodostumiseksi.

Miten muodostuu näköhavainto

  1. Valo tulee sarveiskalvon, etukammion, linssin, takakammion läpi verkkokalvolle.
  2. Verkkokalvossa monta eri kerrosta, alimmainen kerros on niin kutsuttu fotoreseptorikerros ja täällä solut reagoivat valoon ja väreihin.
  3. Tapit ja sauvat ovat erikoistuneita  näköhermosoluja. Tapit reagoivat väreihin ja sauvat valoon. Ihmisillä näitä värireagoivia tappeja on 3  erilaista solutyyppiä ( nk. trikromaattinen näkö) ja hevosilla näitä on vain 2 ( nk. dikromaattinen näkö).

Eroja näkökyvyssä

  • Hevosen niin kutsuttu binokulaarinen näkökenttä eli että molemmat silmät näkevät samalla tavalla on vain 60-70 astetta, eli puolet ihmisen näkökentästä.
  • Hevosella sokea alue suoraan edessä ja hännän takana

Niin kutsuttu mono-okulaari näkökenttä, on epätarkka mutta niin laaja, että hevonen näkee häntäänsä asti. Tämä johtaa siihen että kun mono-okulaari kenttään tulee liikettä tai ärsykettä, kääntää hevonen päätään jotta se saa käyttöönsä biokulaari näön ja tarkkuuden.

Hämäränäkö

    • Hevonen näkee 3-4 kertaa paremmin hämärässä kuin ihminen (kissa 8 kertaa paremmin kuin ihminen).
    • Hevosella  pupilli laajenee  3-4 kertaa laajemmaksi kuin ihmisellä – hämärässä valon määrä silmään maksimoidaan.
    • Pimeään ja kirkkaaseen valoon sopeutuminen vaatii enemmän aikaa kuin ihmisellä.

Lue lisää Silmäsairaudet; oireilu ja ensiapu
Lue lisää Silmätutkimuksessa

 

Artikkelin kirjoittanut ELL Eva Einola-Koponen, Eläinklinikka Anivet, Turku